Kouluviikko oli nopeasti ohi ja keskiviikona koitti meidän perjantai. Mariel ja Henkka lähtivät reissuun ja me kutsuimme kämpille porukkaa grillaamaan. Porukkaa oli Suomesta, Ruotsista, Espanjasta, Kiinasta, Hollannista, Burmasta ja tietty Thaimaasta. Grillasimme superhyviä lihavartaita, jotka thaikut toivat tullessaan. Ilta jatkui vielä paikalliselle klubille ja siellä oli kivaa. Piste.
Seuraavana päivänä oli suunnitelmana lähteä koulun järjestämälle reissulle riisiä istuttamaan, mutta päätimme aamulla sittenkin jäädä kotiin. Aamupalaksi tilasimme mäkkäriä kotiinkuljetuksena ja nautimme sohvalla makoillen. Illalla thaikku-kamut tulivat vielä käymään ja osa tilasi Pizza Companysta iltapalaa ja katsoimme porukalla Tsunamista kertovan elokuvan. Itkin. Kaksi tuntia.
Perjantaina lähdimme sitten kahden muun suomalaisen vaihtarin kanssa viikonloppureissulle Koh Sichangille. Matka taittui bussi+vene yhdistelmällä suhteellisen kivuttomasti. Paikan päällä ensi töiksemme vuokrasimme skootterit.
Tytöt valmiina seikkailuihin |
Paikalliset keräävät simpukoita (?) rannalla |
Kallioseikkailua |
Seuraava päivä oli onneksi aurinkoinen! Aamupalan jälkeen menimme aivan vieressämme olevalle rannalle, joka on myös saaren ainoa ranta. Ranta oli melko kivinen, lasin siruja siellä täällä ja pyyhkeisiimme tarttui öljytahroja. Onneksi sentään vesi oli kauniin kirkasta, kirkkainta mitä olen tähän mennessä nähnyt! Ranta kuitenkin täytti tehtävänsä ja saimme paistella nahkaamme auringossa, Hanna ja Rebekka myös vuokrasivat uimarenkaat, joilla maksimoida rusketus vedessä. Muut rannalla olijat olivat aasialaisia, joten huppari tai toppatakki päällä uiminen oli yleistä. Erotuimme jopa niin paljon joukosta, että eräs paikallinen mies tuli kysymään saako ottaa kuvan. Siihen hän heitti pitkäkseen suomityttöjen väliin hiekkaan ja poseerasi onnellisena.
Rantsun jälkeen suihkun kautta skoduilla syömään thaikkuruokaa, edellisenä päivänä olimme nimittäin sortuneet hamppari annoksiin ja jälkiruuaksi juustokakkua/creme bruleeta (<-osaisnko kirjoittaa). Thaikkuruoka oli hyvää, paitsi Hanna ja herkkä vatsa eivät voineet syödä.
Ruuan jälkeen oli vuorossa turistiskoduilua ympäri saarta. Koska Emma ei lähtenyt mukaan, oli jäljelle jääneistä kuskivaihtoehdoista, vähemmän huonon astuttava puikkoihin, eli mun. Hanna siis ajoi toista skodua Rebekka kyydissä ja mä huristelin perässä minkä kerkesin. Kävimme luostarin portilla soittamassa kelloa, jos munkki olisi tullut avaamaan ja kertomaan elämän tarkoituksen, muttei kukaan tullut. Päätimme yrittää seuraavana aamuna uudestaan. Turistiskoduilu jatkui yellow buddhalle, joka oli suuri istuva buddha patsas. Sieltä saimme onnea tuovat rannekorut, sen jälkeen kun olimme lahjoittaneet luostarille omavalintaisen rahasumman. Kiertelimme aluetta ympäriinsä ja näimme munkkien asutusta ja alttareita. Näimme myös, kun eräs munkki röhnötti nojatuolilla ja katseli televisiota! :)
Luostarin ulkopuolella
Yellow Buddha ja Rebekka
Sähköt katkesivat
Hannan varustautuminen yöskoduiluun ja kyytiin haluaviin matoihin
<3:lla Taku
P.S. Meni hermo kuviin. En saanut käännettyä, enkä lisättyä oikealla tavalla kuvatekstejä. Kuvat on myös ainoastaan mun kamerasta, koska laiskana valitsin vain yhdestä kansiosta :) No kello tuleekin puoli kolme yöllä... Ensi kerralla tsemppaan!
Saadaan onnea tuovat nauhat
Syvällä luolassa oleva makaava Buddha
Jossain on alaston munkki?
Yellow Buddha
Munkeille voi ostaa tarvikeämpärin
Buddhan jalanjälki
Portaat pyhälle puulle ja kypärä puusta tippuvien apinoiden varalta
Pyhä puu
Vähän isompi gekko
ja siin on kaveri...
isoin näkemäni EVER
Rauhoittuminen luostarissa
Munkkien rukouspaikka?
Yleiskuvaa luostarista
Kyltti luostarissa
Suurin kirjaimin kirjoitettu
Luostarin portti
VILLIsika
hehe
siisti bungalowiksi
Se on meijän mökki